Toimin Kansallisoopperan ja -baletin lavastamon päällikkönä ja ympäristöpäällikkönä. Olen laajasti verkostoitunut kansallisesti ja kansainvälisesti ja niiden foorumeilla olen vahvasti mukana esittävien alojen ympäristöasioissa.
Aloittaessani ympäristöjohtamista käsittelevää kehittämistyötäni ensimmäinen kysymyksenasettelu oli: ”Miksi”. Vastauksena on, että maailman tila on huolestuttava ilmastonmuutoksen vuoksi. Haluan vaikuttaa teatterialalla siihen, että kestävän kehityksen arvot ja ympäristökysymykset nousevat fokukseen.
Kehittämistyöni kohteena oli Suomen suurimman kulttuurilaitoksen Kansallisoopperan ja -baletin ympäristötyö ja -johtaminen, jonka taustalla oli visio hiilineutraaliudesta.
Lähtökohtina ympäristövaikutusten säätely ja toimeenpanevat strategiat
Kestävä ympäristötyö alkaa ympäristöön liittyvien lakien, määräysten, säädösten ja ohjeiden noudattamisella, mutta niitä on vaikea noudattaa, mikäli ei ole tutustunut niihin. Siksi tähän perustaan on syytä paneutua huolella.
Suomen hallituksen ja Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus pian sen jälkeen ovat kunnianhimoisia tavoitteita, sillä EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Kulttuurialan täytyy myös ryhtyä ilmastotalkoisiin käytännön tekoina, mutta alalla olisi myös loistava mahdollisuus käydä taiteensa kautta keskustelua ilmastonmuutoksesta ja ohjaamaan sitä taiteen kautta tietoisuudeksi, ja jopa ilmastoteoiksi, jotka veisivät yhteiskuntaa ekologisempaan suuntaan.
Ympäristötyö johtamisen haasteena
Kehittämistyössä käytettiin kolmen eurooppalaisen ooppera ja -balettiteatterin ympäristötyön ja -johtamisen benchmakingia, jonka tulosten valossa johdon tulee piirtää ensimmäiseksi strategiaan liitetty iso kuva, josta organisaatio ponnistaa eteenpäin.
Kehittämistyön aikana johto laati uuden ympäristöpolitiikan, jonka päämääränä on olla kansainvälinen edelläkävijä ympäristövastuun kehittämisessä esittävän taiteen alalla ja päästä hiilineutraaliuteen mahdollisimman nopeasti resurssien rajoissa.
Ympäristöjohtamisen ylimpänä tasona on yrityksen yhteiskuntavastuu, mikä tarkoittaa aineettomien arvojen vapaaehtoista liittämistä yrityksen toimintaan, kuten ympäristövastuullinen toiminta kaikessa toiminnassa, vaikka normit eivät sitä vaatisi kaikilta osin.
Kun pääjohtaja ilmoittaa selvästi, että tavoittelemme hiilineutraaliutta mahdollisimman nopeasti, niin se todennäköisesti tulee tapahtumaan. Kuinka pian, se jää nähtäväksi. Se vaatii uudenlaisia tapoja tuottaa ooppera ja -balettiproduktioita, mikä voi olla taiteellisesta näkökulmasta haastavaa. Tarpeena on siis rakennemuutos, jotta pääsemme kestävämmälle hiilitasolle.
Kehittämistyö laajemmassa kontekstissa
Onko kehittämistyöstä apua muillekin, vai jääkö se Kansallisoopperan ja -baletin hyödynnettäväksi? Arvioin, että hyötyä on paljonkin, vaikka yhtä kaikille sopivaa mallia ei ehkä ole, vaan ympäristötyö ja sen kehittäminen vaatii organisaatiokohtaista räätälöintiä. Tätä silmällä pitäen laadin kaksi suuntaa antavaa ympäristöjohtamisen tarkistuslistaa, ensimmäisen aloittavalle organisaatiolle ja toisen edistyneempään vaiheeseen siirtymiselle.
Johdon käsiteltyä kehittämisehdotuksia alkaa hiilineutraaliuden tiekartan laatiminen. Tämä tarkoittaa jännittävää matkaa yhdessä kohti hiilineutraalia näyttämötaidetta, johon toivon koko teatterikentän liittyvän meidän perässämme.
Ei kommentteja